In English  Selässä kantaminen

Lapsen kantaminen selässä

Vauvaa on joskus parempi kantaa selän puolella kuin masu-masua-vasten -asennoissa. Etenkin isommat lapset pitävät selässä matkustamisesta. Sidonnasta ja kantoliinasta riippuen (neliöliina, sidottava liina, rengasliina) eri-ikäisiä vauvoja voi kantaa selässä turvallisesti.

Selkäsidontoihin pätevät samat säännöt kuin edessä kantamiseenkin. Liinan tulee olla tarpeeksi kireällä; jos joutuu kävelemään etukumarassa tai lapsi pääsee heilumaan selässä sivusuuntaan, liina on liian löysällä. Liinan pitää kulkea lapsen polvitaipeesta toiseen; kukapa haluaisi olla reppuselässä niin, että kantaja pitää kiinni nivusista eikä polvitaipeista. Kantoaikaa ei ole rajoitettu; kantaa voi niin kauan kuin kantaminen tuntuu kantajasta ja lapsesta hyvältä.

Kietaisuristireppu - liinan levitys lapsi selässä

Yksi tukevimmista selkäsidonnoista on kietaisuristireppu. Se tehdään samoin kuin kietaisuristisidonta, mutta selän puolelle. Tällä sidonnalla voi selässä kantaa suhteellisen pientäkin vauvaa. Jos vauva ei itse vielä kannattele päätään - tai nukahtaa selkään - voi vauvan päätä tukea toisella olkaimella kuten ristisidonnoissa edessä. Jos kyseessä on isompi lapsi, jonka pää on sen verran korkealla ettei mahdu olkaimen alle, voi pään tukea esimerkiksi huivilla, joka sidotaan kantajan rinnalle. Kietaisuristireppu ei tosin ole kaikista helpoin sidonta: se vaatii rauhallista vauvaa, paljon harjoittelua tai sidonnan osaavaa avustajaa. Ilman akrobaattisia kykyjä etenkin liinan levittäminen vauvan selkään ja pepun alle niin, että se kulkee oikeaoppisesti polvitaipeesta toiseen voi tuntua aluksi mahdottomalta. Harjoitus tekee tässäkin asiassa mestarin. Jotkut laittavat lapsen istumaan liinan päälle sopivan korkuiselle tasolle (penkki, roskiksen kansi tms.), istuvat itse lapsen eteen ja saavat näin lapsen hienosti vedettyä kiinni selkään. Etukumarassa liinan saa napakasti sidottua.

Kietaisuristireppu - lapsi ensin selkään

Toinen tyyli on nostaa lapsi ensin selkään niin, että liina on levitetty valmiiksi lapsen selän taakse. Samalla kun lapsi nostetaan pään tai olkapään yli selkään, liinankin saa oikeaan paikkaan. Kantajan kannattaa pysyä etukumarassa, jolloin lapsi pysyy selkää vasten ja sidonta on helpompi tehdä napakaksi. Jos liinan sitoo ilman avustajaa, "lepovuorossa" olevan liinanpään voi laittaa vaikka polvien väliin, ettei liina pääse löystymään. Hyvä vinkki liinan levittämiseksi lapsen pepun ja selän yli polvitaipeesta toiseen: kun liina laitetaan edessä ristiin ja viedään olan yli taakse, otetaan kiinni liinan yläreunasta vauvan pepun alapuolella, jolloin liina on täydessä leveydessään. Kun sen yläreunan saa nostettua pitkälle lapsen selkään, liinan alareuna on helppo saada kulkemaan oikein. Sitominen alkaa sujua helpommin kun myös vauva oppii mistä on kyse!

Selkäreppu

Selkäreppusidonta on monien mielestä heppoisamman tuntuinen kuin kietaisuristireppu. Perusrepussakin on omat kikkansa ja on useita tapoja nostaa lapsi selkään. Yleisin lienee se, että liina levitetään tasolle, lapsi laitetaan liinan päälle istumaan niin, että liinan reuna kulkee polvitaipeiden kohdalta kuten kietaisuristireppua sitoessa. Liina kerätään käteen niin, että se muodostaa tiukan pussin lapsen ympärille. Liinanpäitä kannattaa tässä vaiheessa kieputtaa itsensä ympäri, jolloin pussi tiukkenee todella hyvin. Kieputetusta liinasta otetaan kiinni mahdollisimman likeltä lasta, ja "heitetään" liina lapsineen toiselle olalle. Tässä pitää olla tarkkana, että lapsen selkä pysyy mahdollisimman pyöreänä. Kun liina on olalla, siirretään liinan toinen pää pään yli toiselle olalle. Sitten vain asetellaan lapsen jalat mahdollisimman leveään sammakkoasentoon, varmistetaan, että liina kulkee polvitaipeista ja liinan yläreuna on tarpeeksi kireällä, ja sidotaan liina kiinni. Liinan voi viedä edestä ristiin tai antaa sen mennä suoraan kainaloiden ali selkäpuolelle. Jos kyseessä on keskipituinen liina, solmu sidotaan vauvan pepun alle. Jos liina on pidempi, sen voi viedä selkäpuolella ristiin vauvan pepun alla, tuoda takaisin eteen ja vasta sitten laittaa solmuun. Perusreppusidonta etupuolelle tehtynä kulkee masurepun/kengurusidonnan nimellä.

Rengasliinalla selkäpuolelle

Selässä kantamiseen käy pitkän liinan lisäksi hyvin myös rengasliina. Lapsi laitetaan ensin lonkalle istumaan, jonka jälkeen liina lapsineen "humpsautetaan" kainalon ali selkäpuolelle. Tässä asennossa ei välttämättä jaksa kauan kantaa, sillä se rasittaa hartioita epätasaisesti. Rengasliina selkäpuolelle käännettynä on oiva apu esimerkiksi silloin kun tekee ruokaa ja haluaa lapsen pikaisesti hetkeksi pois edestä.

Neliöliinat

Pitkän liinan ja rengasliinan lisäksi markkinoilla on neliöliinoja, jotka ovat useimmiten tarkoitettu nimenomaan selkäsidontoihin. Neliöliinat ovat neliön muotoisia liinoja, joiden kulmissa on kiinnityshihnat. Hihnat sidotaan joko ristiin tai repunolkainmaisesti kainaloiden alta. Neliöliinoissakin on tärkeää, että lapsen jalat ovat leveässä sammakkoasennossa. Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä korkeammalta tulisi liinan tukea lapsen selkää. Neliöliinoilla lapsen selkään saaminen on joidenkin mielestä helpompaa kuin pitkillä, sidottavilla liinoilla. Tapoja on useita: jotkut laittavat lapsen istumaan neliöliinan päälle, istuvat itse lapsen eteen ja nostavat lapsen selkään, toiset nostavat lapsen kainaloista olan yli selkään makaamaan ja sitovat neliöliinan kiinni. Neliöliinan ja lapsen voi myös nostaa "pussissa" olkapään kautta selkään kuten selkäreppusidonnassakin.

Jaana, Viljamin 12/01 ja Aleksin 02/04 äiti


Sidontaohjeet kietaisuristireppuun ja selkäreppuun


Sivusto on toteutettu SiteRunner-sivustotyökalulla